Rotukysymys

 Jos rodulla ei olisi väliä, sitä ei yritettäisi muuttaa väestönvaihdolla.  On oikein ja kohtuullista rakastaa, vaalia ja suojella omaansa.

Minulla ei oikeastaan tästä aiheesta kummempia; keskeinen huomio on vain tuo, että eurooppalaisia kansoja de facto yritetään tuhota ja hävittää maailmasta tuomalla tilalle nopeammin lisääntyvä vierasväestö.

Irlantilaiset vaikuttavat olevan niitä harvoja eurooppalaisperäisiä väestöjä, jotka eivät häpeä itseään liikaa puolustaakseen omiaan ja omaansa.

Valtaapitävillä ei ole oikeutta antaa lastemme maata ulkomaalaisille.

Orwell-sitaatti ja suomalainen konteksti

 “If you want to know who rules over you, look at who you are not allowed to criticize.”

Sattuvasti sanottu.  Suomi on parastaikaa kieltämässä lailla holokaustista eri mieltä olemisen.  Mieti sitä faktaa ja lainausta.  Taustoitettakoon sen verran, että holokaustinkiistämisen käsitteenä keksi ja lanseerasi Deborah Lipstadt vuonna 1993.  Siitä asti se on ollut Virallinen Totuus tietyissä piireissä.

Suomessa on valtionuskontona tätä nykyä holokausmi, ja sen keskeiset linjat ovat ymmärtääkseni suurin piirtein seuraavat:

 - Millään eurooppalaisperäisellä väestöllä ei ole oikeutta omaan valtioonsa, vaan kaikkien eriväristen ihmisten on päästävä esteettä niihin, koska kansallisvaltio johtaa holokaustiin.

- Eurooppalaisperäinen väestö ei saa kritisoida yhtään mitään erivärisiin liittyvää tai edes huomata eriväristen ihmisten rötöksiä tai yhteensopimattomuutta maahansa.  Muu olisi holokaustia.

- Eriväriset ihmiset saavat sanoa ja tehdä varsin pitkälle mitä haluavat, seurauksitta.  Heitä on elätettävä loputtomiin, sillä mikä tahansa muu olisi holokausti.

- Se ainoa asia, mitä edes eriväriset ihmiset eivät saa sanoa tai tehdä, on kritisoida juutalaisia millään tavoin.  Se se vasta holokausti onkin.

Kaikki länsimaita tuhoava väestönvaihto- ja itsetuhopolitiikka nojaa oikeutuksenaan holokaustiin.  Se on mitä ilmeisimmin koko eurooppalaisperäisen väestön hävitysprojektin primus motor, joka on vääränä jumalana siksi kaadettava, oli se laillista tai ei.  Ja kun tämä pyhä lehmä on nurin, voidaan viimein alkaa miettiä sitä, mikä olisi suomalaisille hyväksi.  Vähän niinkuin kansanedustuslaitoksemme tehtävä vielä sitä perustettaessa oli.

Tolkien ja "pakolaiset"

The Men and Dwarves were mostly talking of distant events and telling news of a kind that was becoming only too familiar. There was trouble away in the South, and it seemed that the Men who had come up the Greenway were on the move, looking for lands where they could find some peace. The Bree-folk were sympathetic, but plainly not very ready to take a large number of strangers into their little land. One of the travellers, a squint-eyed ill-favoured fellow, was foretelling that more and more people would be coming north in the near future. ‘If room isn’t found for them, they’ll find it for themselves. They’ve a right to live, same as other folk,’ he said loudly. The local inhabitants did not look pleased at the prospect.

Pätkä löytyy Fellowship of the Ringistä; jaksaessani kaivelen esiin suomennetun version. 

Takapajuisuuden hyvät puolet

 

Tästähän voisi vaikka ymmärtää jotakin.

Relattakoon

 

Mitä sydän on täynnä, suu puhuu

Vanhoilla koirilla tapaa olla vanhat temput ja agendat.  Isänsä suulla puhuvat ja tahtoaan toteuttavat. 

Mitenkä arvelet kyseisen rabbin suhtautuvan kristittyihin ja eurooppalaiisin?

Oma sydämeni on täynnä rakkautta kristinuskoa, perhettäni ja kansaani kohtaan, ja kaikkien näiden saavutuksista ja matkasta olen ylpeä.  Jos kohta onkin viisasta tunnistaa ja nimetä pahuus ja olla alistumatta sille, on kuitenkin paljon tärkeämpää keskittyä vaalimaan sitä, mitä haluaa kasvattaa.

Valvomattomista säännöistä

Yhteiskunnan laadusta kertoo varsin paljon se, noudatetaanko sen niitä sääntöjä, joita ei valvota tai joihin ei pakoteta.  Esimerkkinä vaikkapa se, pidetäänkö asuinympäristö siistinä, tai viedäänkö pantittomat ostoskärryt takaisin paikalleen.

Seura tekee kaltaisekseen - valitse tarkkaan.

Pienessä mittakaavassa ilmiön voi todeta omassa kodissaankin: laitetaanko tavarat paikoilleen, vai jätetäänkö ne sinne, missä niitä on viimeksi käyttänyt?  Onko kaikelle edes paikkaa?

Ihmiset kokevat helposti, että ovat jotenkin tällaisten yksinkertaisten tehtävien yläpuolella.  Muistelen jossakin zeniläisessä luostarissa toistettaneen päivittäin turhia ja pitkästyttäviä tehtäviä nimenomaan tämän inhimillisen taipumuksen voittamiseksi ja nöyryyden oppimiseksi.

Jos ihmiset ympärilläsi eivät viitsi tehdä askareita, jotka eivät hyödytä heitä itseään, elät sivistymättömien ihmisten keskuudessa.  Muutama vuosikymmen sitten tämänkaltaisia ihmisiä eli lähinnä Afrikassa, mutta alimman yhteisen nimittäjän perässä hiihtänyt kulttuuri ja sen mukana laskenut yhteisöllisyys ja älykkyys ovat tehneet siitä läntistä valtavirtaa.

Totuuden nimissä on tässä asiassa katsottava myös peiliin - jos kohta kannankin yhteisössä korteni kekoon, unohdan sen helpoiten siellä, missä se eniten merkitsee: kotona, jossa turmelen vaikutteille alttiita lapsiani piittaamattomuudellani asuinympäristöstäni.

Petrattavaa on.