Mysteerit

Minä pidän siitä, miten paljon maailmassa on asioita, joita en tiedä.  Erityisen paljon pidän siitä, että maailmassa on niin paljon sellaista, mitä ei tiedä kukaan muukaan.  Se ei suuremmin sydäntä lämmitä, että useasti uskomme tietävämme jotakin, mitä emme todellisuudessa tiedä, ja sullomme ajatuksemme ja katsomuksemme pieneen karsinaan, jonka totuudenmukaisuutta emme keksi epäillä.  Karsina kun on järkevä ja meille riittävän hyvin perusteltu.  Se tuo tunteen siitä, että tiedämme, ja tieto on valtaa, ja valta tekee tulevaisuudesta helpomman ja turvallisemman.

Paitsi silloin, kun karsina-ajattelu menee vikaan.

Kuka teki ja mitä?

Mysteereissä kiehtoo se, että vaikkapa jonkin selitystavan hataraksi ja suoranaisesti vääräksi havaitseminen saa ihmettelemään asioita ja maailmaa, vaihtamaan perspektiiviä.  Kun suljettu laatikko räjähtää rikki, huomaa sen ympärillä olevan mahdollisuuksien maailman, joka tarjoaa parempia vastauksia niitä sinnikkäästi etsivälle.  Maailmassa on valtavasti löydettävää ja ilmiöitä, joita luulemme ymmärtävämme, ja olemme väärässä.

Minulle maailmassa on paljon mysteerejä, joita tavan tallaajalle ei ole.  Normaali ihminen ajattelee, että maapallo on pyöreä, ja olen itsekin siihen indoktrinoituna taipuvainen, mutta en tiedä asiaa varmaksi, enkä osaa todistaa sitä suuntaan tai toiseen.  Normaalin ihmisen mukaan maailmankaikkeus on käsittämättömän vanha ja suuri, ja voi ollakin, mutta en tiedä sitä.  Normaali ihminen ajattelee, että kuussa on käyty, itse taas olen asian suhteen hyvin skeptinen.  Normaali ihminen ajattelee, että alkuräjähdykselle ei tarvita alkusyytä ja materialismi on totta.  Itse olen logiikasta pitävänä ihmisenä varma siitä, että normaali ihminen on molemmista näistä asioista väärässä.  Olen avoin suurelle osalle normaalin ihmisen käsityksistä, mutta samaan aikaan tietoinen siitä, että ne voivat olla virheellisiä.

Kun on tietoinen siitä, että asioissa, jotka luulee tietävänsä, voi piillä selittämättömiä, ehkä selittyviäkin, mysteerejä, osaa katsoa maailmaa tietyllä nöyryydellä.  Ihminen luovii jatkuvasti tietyn epävarmuuden vallitessa, ja jostain syystä, mitä tietoisempi ymmärryksensä vähäisyydestä on, sitä kauniimmalta tämä mysteerien täyttämä maailma näyttää.